Jussi Jusell
Husholmenin pikkulinna herätti mielenkiintoni Georg Haggrénin luennolla, joka oli osa Turun yliopiston Pitoja ja piirityksiä -kurssia. Tässä artikkelissa pohdiskelen asiaa pääosin Harri Nymanin ja Veli-Pekka Suhosen arkeologisen koekaivausraportin (Nyman & Suhonen 1997) sekä osittain Suhosen Muinaistutkija-lehteen kirjoittaman artikkelin pohjalta (Suhonen 1999).
Husholmenia on tutkittu jonkin verran, mutta valitettavasti aineistot ovat kovin puutteelliset. Ella Kivikosken (1934) ja Nils Cleven (1948) tekemät tarkastukset rajoittuivat vain linnan laelle, ja sielläkin mahdollisen tornin perustuksien etsimiseen. Jouko Voionmaan vuonna 1956 tekemistä kaivauksista ei ole säilynyt kuin kolme lehtiartikkelia. Vuonna 1980 Harry Alopaeus kartoitti vedenalaisia paalutuksia ja rakennelmia. Tuoreimmat tutkimukset ovat Nymanin ja Suhosen 1990-luvulla tekemiä.
Husholmen on varmuudella ajoitettu keskiaikaiseksi linnaksi dendrokronologisen ajoituksen ja esineistön perusteella. Keskiajalla paikka oli jyrkkäpiirteinen kalliosaari, ja vielä vuonna 1856 Husholmen on merkitty saareksi Bosgårdin kartanon kartalle. Saarta on ympäröinyt ainakin kaksinkertainen, noin kuudestasadasta puupaalusta koostunut vedenalainen varustus, joista kauimmaisin paalukehä sijaitsee noin 25–40 metriä rannasta. Lähempänä rantaa sijaitseva paalukehä noin 15 metriä rannasta. Suhonen tosin kirjoittaa Muinaistutkijassa (4/1999), että Husholmenilla on voinut olla jopa kolminkertainen vedenalainen paaluvarustus. Osa paaluista on asennettu vinosti saaresta poispäin. Tästä voi päätellä, että paaluvarustuksella on pyritty estämään vihollisten pääsy saarelle. Ulommasta paalukehästä Alopaeus havaitsi paalujen välissä viiden metrin aukon, joka on voinut olla ”portti”, jonka kautta laivat ovat voineet purjehtia satamaan.
Lähteissä mainitaan myös mahdollisen keskiaikaisen sataman olemassaolo. Nymanin ja Suhosen raportissa mainitaan kolme suorassa linjassa olevaa hirsillä ympäröityä kiviarkkua, jotka voivat olla laiturien rakenteita. Ajoitusta arkkujen paaluista ei ole tehty, joten täysin varma ei voi olla, ovatko arkkurakenteet samanikäiset kuin muu paaluvarustus. Kiviarkkujen myötä herää myös kysymys, voisiko Husholmen olla mystinen Wartholm, joka sijaitsi keskiajalla Itä-Uudenmaan alueella. Wartholmista on säilynyt hyvin vähän asiakirjoja, mutta joissakin keskiajan kirjeissä paikka kuitenkin mainitaan, samoin kuin siellä sijainnut satama.
Husholmenin linnan alempana sijaitsevalla tasanteella on ollut harmaakivimuurin ja jyrkän kallion seinän väliin jäävä puolustuskäytävä. Alatasanteella ei ole kivimuurin lisäksi kuin yksi noin neljä metriä halkaisijaltaan oleva kiviröykkiö. Linnan laella on kolmen mahdollisen rakennuksen kivijalan jäännökset.
Nyman ja Suhonen toteavat kaivausraportissaan, että vuoden 1996 kaivaukset olivat liian pienet. Husholmenilla olisikin vielä paljon tutkittavaa. Esilinnan ja päälinnan alueilta löydettiin joitakin seinärakenteita, mutta niitä ei ole paljastettu riittävästi, jotta linnasta voisi tehdä varmoja päätelmiä. Linna on kuitenkin mahdollisesti jossain vaiheessa poltettu tai muusta syystä palanut, sillä lähes jokaisesta kaivaustasosta löytyi sintraantunutta savea ja suhteellisen paljon hiiltä.
Husholmenista tehtyjä esinelöytöjä on vähän, eikä niiden joukossa ole yhtään kolikkoa. Löytöihin kuuluu nauloja, luuta, lasia ja keramiikkaa. Lasinpalat ovat peräisin Böömin tai Itä-Saksan alueelta, ja niitä on valmistettu vuosien 1350–1450 välillä. Husholmenin linna on kuitenkin pystytty ajoittamaan varmasti Alopaeuksen havaitsemien vedenalaisten paaluvarustuksien ja rakennelmien perusteella. Paalut olivat hyvin säilyneitä ja niihin käytetyt puut on kaadettu puulustojen perusteella 1380-luvun puolivälissä tai loppupuolella.
Keskiaikaisten linnojen tyypillisiin piirteisiin kuuluu niiden sijainti saaren suojassa. Niissä on myös usein vedenalaiset paaluvarustukset ja tiilestä muuratut rakenteet. Nymanin ja Suhosen kaivausraportissa kerrotaan Husholmenin linnan edustavan vesilinna-tyyppiä, mutta vuonna 1998 julkaistussa artikkelissa Suhonen kertoo, että Husholmenissa yhdistyy sekä mäki- että vesilinnojen piirteitä. Vastaavanlaisia linnoja Uudellamaalla ovat mm. Sipoon Sibbesborg, jota myös on arveltu Wartholman linnaksi.
Joissakin tulkinnoissa Husholmenia on pidetty 1500-luvun kauppapaikkana. 1500-luvun asiakirjoissa ei kuitenkaan ole mitään mainintaa Husholmenin varustuksista, joten tämän tulkinnan voi unohtaa ainakin toistaiseksi. Husholmeniin vievästä tiestä ei myöskään ole säilynyt mitään lähteitä, mutta todennäköisesti talvitie on kulkenut ainakin 1700-luvulla Husholmenin pohjoispuolelta. Mitään kulkuväylää linnalle ei ole merkittynä myöskään Viabunduksessa, Suomen keskiajan ja uuden ajan alun liikennereittien avoimessa paikkatietokannassa.
Husholmen on tarkemman tutkimuksen tarpeessa. Uusilla tutkimuksilla voitaisiin mahdollisesti tuoda lisätietoa kysymykseen, voisiko Husholmenin linna olla Wartholmin linna.
Lähteet:
Nyman, H. & Suhonen, V.-P. 1997. Porvoon Husholmenin keskiaikaisen linnasaaren arkeologinen koekaivaus 22.5.-29.5.1996. Kaivausraportti, Museoviraston arkisto.
Suhonen, V.-P. 1999. Porvoon Husholmenin keskiaikaisen linnan alkuperä. Muinaistutkija 4/1999.
Suhonen, V.-P. 1998. Suomen keskiajan pienet linnat – erityisesimerkkinä Porvoon Husholmen. SKAS 4/1998: 2–8.
KALMISTOPIIRI 