Etelä-Skandinavian ja Luoteis-Euroopan soissa säilyneitä suomuumioita on tutkittu runsaasti, mutta uusien menetelmien ansiosta niistä saadaan jatkuvasti yhä enemmän tietoa. Tanskalainen Luise Ørsted Brandt on tutkinut soissa säilyneiden turkis- ja nahkavaatteiden valmistusmateriaaleja uudenlaisen proteiinianalyysin avulla. Vaatteiden alkuperänä olleen eläimen laji on aiemmin pyritty tunnistamaan mikroskopian avulla, mutta tällä tavoin tehtävä lajintunnistus on osoittautunut vääräksi noin puolessa tapauksista. Uuden, peptidisekvensointiin perustuvan, menetelmän ansiosta turkiskuitujen proteiinit pystytään tunnistamaan eläinlajin tarkkuudella, ja esimerkiksi lampaan ja vuohen karvat voidaan erottaa toisistaan. Uusi proteiinianalyysi on myös tarkka, sillä sen avulla on pystytty tunnistamaan eri eläinlajit yli 90 % tarkkuudella.
Proteiinianalyysin avulla voidaan tutkia menneisyydessä käytettyjä vaatteita entistä tarkemmin ja vastata erilaisiin tutkimuskysymyksiin: Minkälaisia materiaaleja on valittu mitäkin tarkoitusta varten? Onko vaatteiden valmistuksessa hyödynnetty kotieläimiä tai riistaa? Materiaalivalinnat voivat kertoa myös yleisistä trendeistä ja ihmisten makutottumuksista sekä siitä, mitä vaatetuksella on haluttu viestiä.
Eri eläinten nahkojen ominaisuudet on jo menneisyydessä tunnettu hyvin, ja nämä ominaisuudet ovat vaikuttaneet vaatteiden leikkauksiin sekä käytettyjen materiaalien ulkonäköön. Silti aiemmin on ollut epäselvyyttä siitä, minkälaisia nahkoja vaatteisiin on käytetty. Vuonna 2011 Brandt yritti erottaa tanskalaisten suolöytöjen turkiksista eläinten muinais-DNA:ta onnistumatta. DNA ei ollut suo-olosuhteissa säilynyt tarpeeksi hyvin, joten Brandt keskittyi proteiineihin ja huomasi niiden säilyvän DNA:ta paremmin.
Tutkimuksessaan Brandt analysoi 12 näytettä yhteensä kymmenestä nahkaisesta viitasta tai tunikan tyyppisestä vaatteesta, jotka on löydetty soista eri puolilta Tanskaa. Kaikkien vaatteiden ikä oli noin 2000 vuotta. Kaksi näytteistä tunnistettiin lehmännahaksi, kolme oli peräisin vuohesta ja kuusi lampaasta. Viimeinen näyte oli peräisin joko lampaasta tai vuohesta, mutta tarkempi määritys jäi tekemättä, sillä eläinlajit toisistaan erottava proteiini ei tässä näytteessä ollut säilynyt. Brandt pystyi samalla kumoamaan sitkeän legendan, joka pohjaa roomalaisen historioitsijan Tacituksen Germania-teokseen (98 jaa.). Tacitus, joka ei luultavasti koskaan itse matkustanut kuvailemilleen alueille, kirjoitti germaanien pukevan itsensä villieläinten nahkoihin. Uuden tutkimustuloksen perusteella soista löytyneet vaatteet on kuitenkin tehty yksinomaan kotieläimistä.
Haraldskærin nainen löydettiin vuonna 1835 turpeennoston yhteydessä. Mahdollisesti rituaaliuhrina surmattu nainen ajoittuu 400-luvulla eaa., ja hänen ruumiinsa on painettu suohon paalujen ja oksien avulla. Vuonna 1836 Christian Jürgensen Thomsen esitti, että vainajan yllä ollut takki olisi valmistettu hylkeennahasta, sillä se muistutti Tanskan kansallismuseon etnografisessa kokoelmissa olevia grönlantilaisia asuja. Myöhemmin vaatteita yritettiin tutkia mikroskoopin avulla, mutta takin karvat olivat niin huonokuntoisia, että niiden alkuperää ei varmuudella voitu määrittää. Proteiinianalyysissä takin materiaaliksi varmistui vuohen nahka.
Møgelmosen tunikasta löytyi tietynlaista hemoglobiinia, jota erittyy nuorilla vasikoilla vain noin kolmen kuukauden ikään saakka. Tämä kertoo, että vaate on valmistettu erittäin nuoresta vasikasta. Vasikan nahka on pehmeämpää kuin aikuisen lehmän nahka, mistä syystä vasikka on voitu teurastaa nimenomaan nahan vuoksi. Rautakaudellakin vaatetuksen mukavuus on ollut tärkeää. Brandt pitääkin todennäköisenä, että nahat ja turkikset ovat olleet rautakaudella yhtä tärkeässä osassa kuin kotieläimistä ravinnoksi saatava liha. Kotieläimillä on siten voinut olla huomattavasti laajempi merkitys, kuin mitä aiemmin on ajateltu.
Tutkimuksesta kertoi Videnskab.dk. Luise Ørsted Brandt jatkaa tutkimuksiaan Århusin yliopistossa Tanskan viikinkiaikaisten ja keskiaikaisten nahka- ja turkislöytöjen parissa: Fur and skin trade in Viking and Medieval Denmark.
KALMISTOPIIRI 