FM, MSc Nina Maaranen – University of Bournemouth, UK
Arkeologit saattavat näyttäytyä ulkopuolisille mystisenä ammattikuntana, jonka jäsenet katoavat normaalista arkielämästä kuukausiksi lumen sulettua. Havaintoja toki tapahtuu, useimmiten kauppajonoissa, joissa kenttäarkeologit tunnistaa perään jäävästä hiekkavanasta sekä kauppakorista löytyvästä suhteettoman suuresta karkkimäärästä. Kuitenkin yksi tärkeimmistä arkeologian tehtävistä on kommunikoida työn tuloksista ammattikunnan ulkopuolelle, ja sosiaalinen media on tehnyt tästä työstä ilahduttavan välitöntä. Erilaisia projekteja voi nykyisin seurata blogeissa, Facebookissa, Twitterissä ja vaikkapa Instagramissa. Popularisoinnin avuksi on kehitetty myös erityisiä tapahtumia ja niin sanottuja tehopäiviä, jolloin arkeologit ympäri maailman lyövät neuvokkaat päänsä yhteen ja julkaisevat samalla alustalla. Yksi näistä tapahtumista oli 28. heinäkuuta 2017, jolloin alkujaan Twitter-keskustelusta syntynyt Day of Archaeology sai niin kenttä- kuin toimistotöissä uurastavat arkeologit julkaisemaan päiväkuvauksia työstään.
Olen itse tällä hetkellä kenttätöissä Sidonissa, Libanonissa. Kohde oli hiljattain uutisissa kohteesta saatujen DNA-tulosten vuoksi. Niiden mukaan nykyisten libanonilaisten perimä on yli 90-prosenttisesti sama kuin alueella keskisellä pronssikaudella eläneiden ihmisten. Kohteessa onkin nähtävissä jatkuvuus, joka ulottuu katkeamattomana asutuksena kalkoliittiselta kaudelta aina nykyaikaan. Tämä on helppo uskoa, sillä kaivamme modernin Sidonin kaupungin keskustassa.


Useampi työtoverini oli päättänyt osallistua Day of Archaeology -tapahtumaan. Juttuja lähetti niin konservoijamme Pippa Pearce, eläinosteologimme Jwana Chahoud, sekä ihmisosteologiaan erikoistunut kollegani Richard Mikulski. Näin ollen myös minulle tarjoutui mainio tilaisuus osallistua tapahtumaan ja kertoa lyhyesti oman päiväni kulusta. Työni täällä on viimeisen neljän viikon aikana sisältänyt noin viikon verran kenttäpäiviä keskisen pronssikauden hautoja kaivaen, mutta pääasiassa olen keskittynyt aiempien hautojen dokumentointiin väitöskirjaani varten. Kirjoitukseni, joka on löydettävissä myös sivulta (ja oli alun perin kirjoitettu osana Richardin tekstiä), oli päivää varten hieman ennakoiva, mutta nyt arkeologiapäivän päätyttyä voin ilokseni kertoa olevani väitöskirjaani tulevan tiedonkeroon päätösvaiheessa – ainakin Sidonin osalta. Ajoitus on täydellinen, sillä kollegani Richard on palaamassa Englantiin sunnuntaina, jättäen kaivauslastansa ja paikkansa kuopan reunalla minun vastuulleni.
Sidon on vain yksi monista kohteista, josta arkeologit ovat lähettäneet kuulumisiaan. Jos oma arkeologiystäväsi tai -tuttusi on jälleen mystisesti kadonnut jonnekin kesäkuukausiksi, kenties tämä blogi voi auttaa havainnon tekemisessä jo ennen talvikuukausien alkua!
Day of Archaeology Twitterissä
Sidon-projektin kotisivu: Sidon Excavation
