Historiallinen aika Keskiaika Moilanen Ulla Suomi

Keskiaikainen kirkonraunio Vihdissä

Ulla Moilanen

Vihdin Kirkkojärven rannalla sijaitsee keskiaikainen kirkonraunio. Asiakirjoissa Vihdin kirkko mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1433 Lohjan emäseurakunnan kappelina, mutta vielä tuolloin kirkko oli todennäköisesti puinen. Se on kuitenkin voinut sijaita samalla paikalla, johon kivikirkko myöhemmin rakennettiin. Vihdin seurakunta itsenäistyi vuosien 1488–1507 välissä, ja kivikirkko rakennettiin arviolta vuosien 1500–1530 välissä. Kirkkoa on perinteisesti kutsuttu Pyhän Birgitan kirkoksi, mutta on myös mahdollista, että se oli pyhitetty Pyhälle Bartolomeukselle. (Hiekkanen 2007: 488–489; 2020: 607.)

Monet keskiajan kivikirkot rakennettiin kulkureittien varsille, visuaalisesti merkittäviin paikkoihin. Kirkkojen on pitänyt olla helposti saavutettavissa, mutta näkyvyydellä voitiin myös korostaa kirkollista valtaa (Maaranen 2009). Vihdin tapauksessa merkittävä tekijä on ollut meri, joka on yhdistänyt Suuren Rantatien maareitin ja sen varrella sijaitsevat paikkakunnat laajempaan kulkuverkostoon (Maaranen 2009: 8).

Vihdin Pyhän Birgitan kirkko vuoden 1688 kartassa.
Kirkonraunio Vihdissä. Kuva: U. Moilanen.

Vihdin kirkko oli 1600-luvulle tultaessa päässyt huonoon kuntoon ja sitä korjattiin useasti (Hiekkanen 2007: 489). Vuodelta 1688 peräisin olevan karttapiirroksen mukaan kirkkoa ympäröi tuolloin aita, jossa oli läpikäytävä. Seuraavalla vuosisadalla kirkko todettiin korjauskelvottomaksi. Uusi kirkko valmistui vuonna 1772 ja vanhan kirkon alue jäi ainoastaan hautauskäyttöön. Paikkaan haudattiin vielä vuonna 1793. Hautaukset sijaitsevat sekä kirkon sisäpuolella että kirkkoa ympäröivällä kirkkomaalla.

Osa vanhan kirkon rakenteista, muun muassa katto, huutokaupattiin 1800-luvun alussa, ja länsipääty kaatui syysmyrskyssä 1869. Vasta 1900-luvun puolivälissä heräsi kiinnostus raunioiden kunnostamiseen ja esiin ottamiseen. Vuosina 1947–1952 rauniota restauroitiin, ja vuonna 1961 sakaristo katettiin uudelleen. Kunnostustöihin liittyen sakariston seinien vierellä tehtiin myös arkeologisia kaivauksia. Jouko Voionmaan vuoden 1946 kaivausten mukaan sakaristoon oli haudattu pitkän ajan kuluessa yhteensä viitisentoista vainajaa ja siellä oli sijainnut myös viinikellari. Talteen saatiin arkkujen kantokahvoja sekä kolikoita, jotka ajoittuvat 1500-luvun lopusta 1700-luvun alkupuolelle.

Sakaristo on nykyään katettu. Kuva: U. Moilanen.
Sakaristo ja sen moderni katto. Kuva: U. Moilanen.

Vuonna 1961 Voionmaa jatkoi raunioituneen kirkon tutkimuksia. Uusien kaivausten tarkoituksena oli selvittää asehuoneen perustuksen sijaintia. Vain kaksi päivää kestäneissä kaivauksessa ei kuitenkaan löydetty minkäänlaista seinän perustusta, vaan ainoastaan sekalaisia luita, tiilenpaloja sekä kiviä. Kirkon lattian alla huomattiin myös hautoja, joita ei kuitenkaan systemaattisesti tutkittu. (Voionmaa 1961.)

Vuonna 2010 raunioilla tehtiin arkeologinen koekaivaus. Tutkimuksessa yritettiin paikantaa historiallisista lähteistä tunnettu kellotapuli, joka rakennettiin 1600-luvun loppupuoliskolla kirkolle johtavan tien varteen. Kaivaus toteutettiin yleisökaivauksena yhteistyössä Vihti-Seura ry:n kanssa. Varmoja todisteita tapulista ei kaivauksessa löytynyt, mutta paikasta, jossa tapuli historiallisten karttojen mukaan on sijainnut, löydettiin palokerros. Se saattaisi viitata tapulinpaikkaan, mutta asian varmentaminen vaatisi jatkotutkimuksia. (Salo 2010).

Kirkonraunion sisätilaa. Kuva: U. Moilanen.
Portaat ovat johtaneet vintille. Kuva: U. Moilanen.

Vihdin vanhan kirkon keskiaikaisesta sisustuksesta tiedetään hyvin vähän, sillä mitään puuveistoksia tai muitakaan kirkkoon kuuluneita esineitä ei ole säilynyt. Markus Hiekkanen (2007: 490; 2020: 609) on myös arvellut, että kalkkimaalauksiakaan kirkkoon ei koskaan tehty. Nykyään kirkonraunio on helposti saavutettavissa oleva nähtävyys. Se sijaitsee Vihdin keskustassa Kirkkoniementien päässä, ja kulku paikalle on merkitty selvillä opasteilla.

Lähteet:

Hiekkanen, M. 2007. Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1117, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki.

Hiekkanen, M. 2020. Finlands medeltida stenkyrkor. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien, Stockholm.

Maaranen, P. 2009. Valta maisemassa, valta mielessä: case keskiajan kirkonpaikat. Muinaistutkija 3/2009: 2–14.

Salo, T. 2010. Vihti Kirkkoniemi, Pyhän Birgitan kirkonraunioiden muinaismuistoalue. Koekaivaus 5.–16.7.2010. Kaivausraportti Museoviraston arkistossa.

Voionmaa, J. 1946. Vihdin pitäjän Vihdinniemen vanhan kirkon raunioiden tutkimuksia kesällä 1946. Kaivausraportti Museoviraston arkistossa.

Voionmaa, J. 1961. Vihti vanha kirkko, kaivaus 1961. Kaivausraportti Museoviraston arkistossa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.