Etu-Sihvola Heli Radiohiili- ja AMS-ajoitus Skandinavia Viikinkiaika

Viikinkiajan alku Tanskan Riben kauppapaikan stratigrafian perusteella

Heli Etu-Sihvola

Viikinkiajan alkuajankohtana on perinteisesti pidetty Englannin rannikolla sijaitsevaan Lindisfarnen luostariin tehtyä ryöstöretkeä vuonna 793, mutta ajanjakson alun määrittely ei ole yksiselitteistä. Yksi tärkeimpiä viikinkiajalla tapahtuneita muutoksia oli laajamittaiseksi kehittynyt kaupankäynti, johon liittyivät olennaisina toimijoina nykyisen Länsi-Euroopan alueella sijainnut Frankkien valtakunta sekä laajalti Välimeren aluetta ja Lähi-Itää hallinnut Abbasidien kalifaatti (750–). Lisääntynyt kaupankäynti näkyy arkeologisessa löytöaineistossa eri tavoin kohteesta riippuen, joko eksoottisten raaka-aineiden tai niistä valmistettujen tuotteiden muodossa.

Kalifaateista peräisin olevat islamilaiset rahat ovat tyypillisiä viikinkiajan löytöjä. Kuva: Turun museokeskus/Finna.fi.

Ribeä kutsutaan Tanskan vanhimmaksi kaupungiksi. Kirjalliset lähteet mainitsevat sen ensimmäisen kerran vuonna 860 (Frandsen & Jensen 1987), mutta dendrokronologisen ajoituksen perusteella paikka on ollut olemassa jo 700-luvun alussa (Bencard & Jørgensen 1990) ja muodostui viikinkiajan aikana tärkeäksi kauppapaikaksi. Aarhusin yliopiston tutkija Bente Philippsenin johdolla tehdyssä tutkimuksessa on ajoitettu vuosina 2017–2018 kaivettuja Riben kaupunkikerrostumia, jotka sisältävät runsaasti esinelöytöjä. Riben kerrostumat kaivettiin ja dokumentoitiin käyttäen tarkkoja geoarkeologisia menetelmiä. Kaivausaluetta laserkeilattiin, kaikki kaivettu maa märkäseulottiin, ja eri kaivausyksiköistä otettiin järjestelmällisesti näytteitä.

Näytteenottoa Riben kulttuurikerroksista. Kuva: Sydvestjyske Museer

Maakerroksista erotettiin yhteensä 18 stratigrafista vaihetta, joista vaiheet F3–F14 sisältävät jatkuvaan asutukseen liittyviä löytöjä. Tutkituista kerrostumista tehtiin yhteensä 140 radiohiiliajoitusta. Tutkimustulosten perusteella Riben varhaisen vaiheen esineet ovat peräisin yksinomaan Länsi-Euroopan manneralueelta. Ribessä on ollut 700-luvun alusta alkaen paikallista helmenvalmistusta, josta on merkkinä kierrätetystä lasista, kuten roomalaisista juomasarvista ja tiilistä tehtyjä helmiä, näiden teelmiä ja työstöjätettä.

Tutkimuksessa otettiin erityiseen tarkasteluun viikinkiajan alun kronologian kannalta tärkeä, noin vuosiin 760–800 jaa. ajoittuva ajanjakso. Tulosten perusteella paikallisesti valmistettujen valinmuottien ja upokkaiden määrä lisääntyi 750-luvun puolivälissä, mutta paikallinen helmituotanto puolestaan hiipui. Paikalliset helmet korvautuivat vuosien 785–810 jaa. välillä Lähi-Idästä peräisin olevilla tuontihelmillä (näitä ovat mm. useampiosaiset ja mosaiikkikuvioidut sekä metallifoliokoristeiset helmet). Samoihin aikoihin lisääntyy myös lähempää ostettu tavara, kuten Reinin alueelta todennäköisesti rannikkoa pitkin kuljetettu keramiikka ja basalttikivestä tehdyt hioimet sekä Pohjanmeren ylittävästä kauppareitistä todistava norjalainen liuske- ja vuolukivi.

Ribestä löydettyjä viikinkiajan raita -ja spiraalikoristeisia lasihelmiä (SJM 3×0901) Kuva: Sydvestjyske Museer CC BY 4.0.
Riben tuontihelmiin kuului tummia lasihelmiä, joissa on keltainen ”ampiaisraidoitus”. Kuvan helmi Euran Luistarista (KM18000:1848). Kuva: Ulla Moilanen.

Ajoitustutkimuksessa on hyödynnetty myös puulöytöjä, joiden peräkkäisisistä vuosilustoista muodostettiin ns. ”Ribe-aikasarja”, jolla pyrittiin saamaan lisää tarkkuutta radiohiilianalyysiin. Puulustoihin tallentuu niiden syntyajankohtana vallinnut ilmakehän radiohiilipitoisuus, ja tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi radiohiilimittaustulosten kalibroimisessa kalenterivuosiksi. Riben ajoituksille saatiin tärkeä aika-ankkuri kun yhden tutkitun savilattiakerroksen näytteistä tunnistettiin vuonna 774/5 tapahtuneen massiivisen aurinkopurkauksen, nk. Miyake-tapahtuman, aiheuttama radiohiilipitoisuuden kasvu (ks. Miyake et al. 2013). Lattian alapuolella sijainneista kerrostumista mitattiin ainoastaan kyseistä ajanjaksoa vanhempia radiohiili-ikiä, mikä vahvisti tehtyä tulkintaa.

700-luvun lopulle ja 800-luvun alkuun ajoittuvia tuontihelmiä Ribestä. Kuva: Sydvestjyske Museer

Riben maakerroksista löydettyjen itämaisten helmien ja kerrosten ajoitusten perusteella viikinkiajan kaukokaupan alku voidaan ajoittaa absoluuttisesti välille 785–810 jaa.. Käytettyjen menetelmien tarkkuuden vuoksi Philippsenin ym. tutkimus on merkittävä viikinkiaikaa koskevalle tutkimukselle.

Lisää Riben esinekuvia löydät haulla ”sjm 3” osoitteesta: http://sol.sydvestjyskemuseer.dk/ (Sydvestjyske Museers arkæologiske samling)

Lähteet:

Bencard, M., & Jørgensen, L. B. (1990). The foundation of Ribe. Antiquity, 64(244), 576–583. http://doi.org/10.1017/S0003598X00078480

Frandsen, L. B., & Jensen, S. (1987). Pre-Viking and Early Viking Age Ribe: Excavations at Nicolajgade 8, 1985–86. Journal of Danish Archaeology, 6(1), 175–189. https://doi.org/10.1080/0108464X.1987.10589985

Miyake, F., Nagaya, K., Masuda, K., & Nakamura, T. (2012). A signature of cosmic-ray increase in AD 774–775 from tree rings in Japan. Nature, 486(7402), 240–242. https://doi.org/10.1038/nature11123

Philippsen, B., Feveile, C., Olsen, J. et al. (2022). Single-year radiocarbon dating anchors Viking Age trade cycles in time. Nature, 601, 392–396. https://doi.org/10.1038/s41586-021-04240-5

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.