Historiallinen aika Kalmistopiiri Suomi Toropainen Veli Pekka

Vähäisiä mainintoja 1600-luvun kissoista Turussa

Veli Pekka Toropainen

Turkulaisissa 1600-luvun asiakirjoissa esiintyy muutama maininta kissoista, joiden arvostus ei kuitenkaan ulotu hyötynäkökohtia pidemmälle. Kissojen päätehtävä oli pitää kaupungin hiiri- ja rottakanta kurissa. Tämä ei varmastikaan tarkoita sitä, etteivätkö eläimet olisi eläneet ainakin osittain perheiden kanssa samoissa tiloissa ja saaneet mahdollisesti osakseen silittelyjäkin. Kuoltuaankin niiden oli kuitenkin tarkoitus hyödyttää ihmistä. Kissannahasta syntyi helposti kukkaro ja siitä sai myös vaatekappaleita.

Selänlämmittimenä käytetty kissan turkis. Kuva: Nurmijärven museo.

Pyövelin rengin eli rakkari Erik Paltan vaimoa Lisbeta Jakobsdotteria kuulusteltiin Turun kämnerinoikeudessa marraskuussa 1670, sillä pyöveli Mickel Henriksson sanoi maanneensa tämän keväällä palattuaan Liivinmaalta. Lisbeta kielsi asian sanoen, ettei se edes ollut mahdollista, sillä he olivat serkuksia. Todistaja kertoi kuulleensa heidät itse teossa, mutta Lisbetan selityksen mukaan he olivat olleet tuolloin lukitussa tuvassa ottamassa kissaa hengiltä.

Ihmisen vertaaminen eläimeen koettiin halventavaksi, ja erityisesti koiraksi nimittäminen oli 1600-luvulla tavallista. Veronkantokirjuri Gabriel Hunnius valitti huhtikuussa 1690, että kun hän istui edellisenä syksynä vangittuna raatihuoneella, oli vahtimestari Henrik Kleen kutsunut häntä voudin kissaksi. Tällä tavoin Kleen väitti hänen olleen vilpillinen virantoimituksessaan ja kallellaan voudin etujen puoleen.

Mies ja kissa 1600-luvun alankomaalaisessa maalauksessa.

Kerjäläistyttö Anna Jöransdotteria syytettiin tammikuussa 1697 kissannahkaisen muhvin varastamisesta porvari Thomas Krydman tyttäreltä. Anna selitti, että varkausvyyhteen liittynyt porvari Mårten Kastun tytär osti sen häneltä. Kaupungin verojenkerääjä Simon Sadlerin leski Karin Markusdotter kertoi myöhemmin saman vuoden toukokuussa, että hänen tupansa rosvottiin hänen ollessaan kirkossa. Kadonneiden tavaroiden joukossa oli muokattu mustanruskea kissannahka. Turkki oli tarkoitettu varmaan myöskin muhviksi, tai vaikkapa turkispäärmeeksi, jollaisia kissankarvoista valmistettiin vielä 1900-luun alussa.

Leski Karin Markusdotterin tuvasta rosvottiin keväällä 1697 hänen ollessaan kirkossa mm. mustanruskea muokattu kissannahka. Kansallisarkisto z:204, 28.5.1697, 436-437.

Kissojen historiasta lisää Kalmistopiirin muissa kissa-aiheisissa jutuissa.

— — —

FT Veli Pekka Toropainen on Turun yliopiston Arkeologian ja Suomen historian tutkija, joka on keskittynyt Turun 1600-luvun historiaan. 

Lähteet:

KA z:172-z:205, Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjat 1642-1698

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.