Heidi Viljanen, FM – Turun yliopisto.
Tein pro gradu -työni Raision Ihalan Siiri I:n rautakautisen polttokenttäkalmiston pronssi- ja hopeaesineistä, joita säilytetään Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmissa. Kalmistosta löytyneistä esineistä osa on Manner-Suomessa harvinaisia tai aikaisemmin tuntemattomia. Tässä kirjoituksessa esittelen näitä esineitä.
Siiri I:n kaivauksilta löytyi neljä katkelmaa, jotka ovat mahdollisesti voineet olla tasavarsi- tai kupurasolkien nuppeja. Nuppikoristeiset tasavarsisoljet edustavat skandinaavista muotoa ja niitä on löydetty aikaisemmin vain yksi Ahvenanmaalta. Ahvenanmaalta on löydetty myös yksi 900-luvulle ajoittuva nuppikoristeinen kaksikuorinen pyöreä solki ja sieltä tunnetaan myös nuppikoristeisia ovaalin muotoisia kupurasolkia.
Kaivauksilta löydetyistä neuloista yksi on rengasneula, jollaisia on aikaisemmin löydetty yksi Turun saaristosta Kyrksundetistä. Neula edustaa länsiskandinaavista tyyppiä. Rengasneuloja on löydetty Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Venäjältä.
Rannerenkaiden katkelmista viisi on tehty kahdesta tai useammasta kierretystä pronssitangosta. Kahdesta tangosta kierretyt rannerenkaat ovat harvinaisia niin Suomessa kuin Ruotsissa, mutta yleisiä Virossa, Inkerinmaalla ja Gotlannissa. Vanhimmat ajoittuvat 1000-luvulle ja nuorimmat keskiajalle. Suomessa niiden käyttö on ajoitettu ristiretkiajalta keskiajalle.
Häränsilmäleimoilla koristellulle ketjunjakajalle on vastine Latviasta Väinäjoen ympäristöstä ja se ajoittuu 900–1200-lukujen välille. Puhkonaisilla rei’illä ja parittaisilla kolmioleimariveillä koristeltu löytö voi mahdollisesti olla levymäinen ketjunjakaja, jonka avulla ketjut on pidetty järjestyksessä.
Häräsilmäleimakoristeisen riipuksen katkelman kaltaisia riipuksia on löydetty Suomesta aikaisemmin vain yksi Kalannin Lehtimäestä. Ristinmuotoiselle riipukselle on vastaavuus liiviläisissä löydöissä ja spiraalikoristein riipus muistuttaa koristeaiheiltaan permiläisen alueen koristeluita. Riipuksen ajoitus on viikinkiaika tai sitä edeltävät ajanjaksot.
Lähteet:
Brøndstedt, Johannes (1936). Danish Inhumation Graves of the Viking Age: A Survey. Boëthius, Axel et al. (Ed.). Acta Archaeologica VII. 81-228. Fr. Bagges Kgl. Hofbogtrykkeri: Køebenhavn.
Edgren, Torsten (1995). Kyrksundet i Hitis. Ett arkeologiskt forskningsprojekt kring av ”det danska itinerariets” hamnar i sydvästra Finlands skärgård. Budkavlen 1995. 48-66. Institutet för folklivsforskning vid Åbo Akademi. Åbo Akademis tryckeri: Åbo.
Kivikoski, Ella (1973). Die Eisenzeit Finnlands. Oy WEILIN + GÖÖS Ab: Helsinki.
Korkeakoski-Väisänen, Kristiina (1981). Manner-Suomen viikinki- ja ristiretkiajan rannerenkaat ja niiden ornamentiikka. Karhunhammas 5. Turku.
Petersen, Jan (1928). Vikingetidens smykker. Dreyers Grafiske Anstalt: Stavanger.
Spirğis, Roberts (2005). Die Brustgehänge mit Schildkrötenfibeln der Daugava- Liven im 10.-13. Jh. Mäntylä, Sari (Ed.). Rituals and Relations. Studies on the Society and Material Culture on the Baltic Finns. 84-104. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia Humaniora 336. Gummerus Printing: Saarijärvi.
Thunmark-Nylén, Lena (1984). 2. Ringnadeln. Arwidsson, Greta (Ed.) Birka Untersuchungen und Studien II: 1. Systematische Analysen der Gräberfunde. 5-14. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien. AB C O Ekblad & Co: Västervik.
KALMISTOPIIRI 