Toissapäivänä julkaistu artikkeli ihmislajin mahdollisesta uudesta jäsenestä, Homo naledista, on huomioitu tiedotusvälineissä ympäri maailmaa. Löytö on merkittävä, mutta sen yksityiskohdat ovat herättäneet myös kriittikkiä ja keskustelua paleoantropologien keskuudessa.
Ensimmäiset Homo nalediksi määritellyistä fossiileista löytyivät Etelä-Afrikasta vuonna 2013. Samalta alueelta tunnetaan muitakin varhaisten ihmislajien fossiileja sisältäviä kohteita, kuten Sterkfonteinin ja Kromdraain luolat. Homo naledin löytöpaikka on 800 metriä pitkä ja vaikeakulkuinen Rising Starin luolasto, jonka yksi kammioista on nimetty Dinalediksi. Paikalta on löytynyt noin 1550 luiden ja hampaiden kappaletta, jotka ovat peräisin yhteensä 15:stä eri yksilöstä. Kohdetta ei ole vielä kokonaan tutkittu, joten fossiileja saattaa ilmaantua vielä lisää.


Dinaledin kammiosta löytyneet luut ovat peräisin eri-ikäisistä yksilöistä. Joukossa on sekä nuoria että vanhoja täysikasvuisia, ja lisäksi myös keskenkasvuisia. Luolan maaperä on savista, ja stratigrafian perusteella eri yksilöt ovat voineet päätyä luolaan hyvin pitkän, jopa satoja vuosia kestäneen ajanjakson aikana.
Fossiilien anatomiassa on piirteitä, jotka muistuttavat sekä Australopithecuksia että Homo–suvun varhaisia lajeja, mutta rakenteessa on myös muille hominineille tuntemattomia piirteitä. Luuston yleispiirteiden perusteella tiedemiehet päätyivät kuitenkin liittämään löydön Homo-sukuun, eikä Australopithecuksiin. Naledin kallon tilavuus muistuttaa Australopithecusta, mutta morfologia on enemmän varhaisten hominidien kaltainen. Myös peukalo, kämmen ja ranne ovat modernin oloisia, mutta muut sormet muistuttavat enemmän Australopithecuksia, joiden elämäntapaan on liittynyt myös kiipeily. Lantion rakenne on samantapainen Australopithecusten kanssa, mutta jaloissa ja nilkoissa on enemmän Homo–suvulle tyypillisiä piirteitä.
Luuston perusteella naledi on seissyt ja kävellyt täysin pystyssä nykyihmisen tapaan. Naledin hampaat ovat olleet pienemmät kuin Australopithecuksilla, mikä viitannee siihen, että homininin ruokavalio ei ole vaatinut voimakasta pureskelua. Homo naledi on ollut melko pienikokoinen. Aikuinen uros on ollut noin 150 cm pitkä ja painanut noin 45 kiloa. Naaraat ovat olleet hieman tätä lyhyempiä ja kevyempiä.


Tutkimusryhmän mielestä luut osoittavat selkeästi, että kyseessä on uusi Homo-suvun alalaji, mutta toisten mielestä asian varmentamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Paleoantropologien Tim Whiten ja Christoph Zollikoferin mielestä fossiilien piirteet sopisivat myös Homo erectus -lajin sisäiseen variaatioon. Rajumpia mielipiteitä esitti eteläafrikkalainen poliitikko Mathole Motshekga (joka ei ole paleoantropologian asiantuntija) väittäessään uuden lajin löytämisen olevan pelkkä poliittinen keino kytkeä värillisten ihmisten historia apinoihin.
Suurinta kritiikkiä on herättänyt se, että Homo naledin fossiileja ei ole ajoitettu. Geologisen arvion mukaan luola, josta fossiilit löytyivät, ei ole kolmea miljoonaa vuotta vanhempi. Tutkimusryhmän esittämä ikäarvio fossiileista liikkuu 2,8 ja 2,5 miljoonan vuoden välillä. Fossiilien ajoittamista pelkän morfologian perusteella ei kuitenkaan pidetä vakuuttavana, joten ajoitus voi myös olla huomattavasti tätä nuorempi.

Tutkimuksia johtava Lee Berger on löytänyt aiemminkin uuden lajin: Australopithecus sediban, jonka fossiileja saatiin talteen ensimmäisen kerran vuonna 2008. Bergerin mukaan naledi osoittaa, että Homo-suvun eri alalajit ovat voineet kehittyä itsenäisesti eri puolilla Afrikkaa. Villeimmät esitetyt teoriat liittyvät kuitenkin siihen, että Homo naledi olisi tarkoituksella haudannut tai kuljettanut kuolemaa lähestyviä yksilöitä luolastoon. Tällainen käyttäytyminen merkitsisi sitä, että lajilla oli riittävät kognitiiviset edellytykset symboliseen ajatteluun. Jos tämä osoittautuu todeksi, on kyseessä suuri uutinen. Tähän saakka neandertalinihmistä on pidetty vanhimpana yksilöitään haudanneena ihmislajin edustajana. Toisaalta jo yksistään vaikeakulkuisessa ja pimeässä luolastossa liikkuminen on vaatinut valaistuksen, kuten esimerkiki soihtujen, mukana kantamista. Tähän saakka on ajateltu, että alle kaksi miljoonaa vuotta vanha Homo erectus oli ensimmäinen tulta hallinnut laji.


Rising Starin luolasto on haasteellinen työpaikka. Tutkimusten työntekijöiden hakuvaatimuksena oli runsas kokemus sekä paleoantropologiasta että kiipeilystä, minkä lisäksi hakijoiden tuli olla mielellään pienikokoisia, jotta nämä mahtuisivat läpi kulkureitin kapeimmasta kohdasta, Superman’s Crawlista, jonka korkeus on alle 25 cm. Kuudestakymmenestä hakijasta tutkimusryhmään valittiin kuusi, ja heidät nimettiin leikillisesti maanalaisiksi astronauteiksi. Työryhmän työskentelystä luolastossa sekä Homo naledista on tekeillä NOVAn ja National Geographicin tuottama dokumentti, joka saa ensi-iltansa syksyllä 2015.
National Geographicin videolla Lee Berger kertoo lisää Rising Starin luolasta, fossiililöydöstä ja sen tutkimuksesta:
Käytetyt lähteet:
Berger, L. R. et al. 2015. Homo naledi, a new species of the genus Homo from the Dinaledi Chamber, South Africa. eLife 2015;4:e09560. DOI: http://dx.doi.org/10.7554/eLife.09560
Dirks, P. et al. 2015. Geological and taphonomic context for the new hominin species Homo naledi from the Dinaledi Chamber, South Africa. eLife 2015;4:e09561. DOI: http://dx.doi.org/10.7554/eLife.09561
Gibbons, A. 2015. New human species discovered. Science, 10 Sept. 2015.
Stringer, C. 2015. Human evolution: The many mysteries of Homo naledi. eLife 2015;4:e10627. DOI: http://dx.doi.org//10.7554/eLife.10627
Wrong, K. 2015. Mysterious New Human Species Emerges from Heap of Fossils. Scientific American, Sept. 10, 2015.
(Sekä tekstin joukossa olevat linkit uutisiin.)