Kivilatomus Kysymykset ja vastaukset Moilanen Ulla Suomi

Laivalatomus Päijänteen saaressa Luhangassa? Mihin ilmoitan muinaisjäännöksestä?

Kolmisenkymmentä vuotta sitten soutelin silloisten appivanhempieni kesämökiltä saareen, jossa mielestäni oli hyvin selvä laivalatomus, siis kiviä ladottuna laivan muotoon. Saari sijaitsee Päijänteellä Luhangan Judinsalon Syvänpohjasta etelään ja on nimeltään Vuohisaari. Latomus on saaren lounaisrannan läheisyydessä. Kenelle tästä voisin ilmoittaa? Mahtaakohan latomuksen näköinen kivimuodostelma olla jo käytykin tarkistamassa? – Lukijan kysymys

Tunnettuja muinaisjäännöksiä voi tarkastella esimerkiksi Museoviraston ylläpitämän Kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta tai Paikkatietoikkunassa asettamalla näkyviin Muinaisjäännökset-karttatason. Karttojen ja rekisterin päivittämisessä voi olla pientä viivettä, joten aivan kaikki tunnetutkaan kohteet eivät välttämättä näy kartoilla. Luhangan Vuohisaaressa ei näiden lähteiden mukaan ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä voisi siellä olla.

Maisemaa Päijänteeltä. Kuva: Miguel Virkkunen Carvalho/Flickr CC.
Maisemaa Päijänteeltä. Kuva: Miguel Virkkunen Carvalho/Flickr CC.

Sisämaan järvien rannoilla ja saarissa voi sijaita erilaisia röykkiöitä, joista vain osa on lapinraunioita eli varhaismetallikautisia hautaröykkiöitä. Kivirakenteet voivat olla erilaisia esihistoriallisen tai historiallisen ajan muinaisjäännöksiä, joiden joukossa on niin rajamerkkejä, vanhoja väylämerkkejä tai niiden paikkoja kuin kalastajien tilapäisiä rakennelmiakin. Maastossa voi myös olla luontaisia kiveyksiä. Niin sanotut laivalatomukset ovat sisämaassa harvinaisia, joskin erästä Pälkäneen Lehmisaaressa sijaitsevaa, nykyisin hajotettua, röykkiötä on pidetty aikoinaan sellaisena. Luopioisten inventoinnin vuonna 2004 tehnyt Miikka Haimila kirjoitti kohteesta inventointiraporttiinsa: ”Kyseessä on ilmeisesti sama latomus, jota Reinholm on Helsingissä esitellyt laivalatomuksena vuonna 1874 (ks. Historiallinen Arkisto IV s. 174-175). A. O. Heikel on kuvannut kohteen 1908 ja latomuksesta on yksinkertainen piirroskuva arkeologian osaston arkistossa. Tuolloin latomus on kuvausten perusteella ollut selvästi laivan muotoinen ja siinä on ollut keskellä kahdella seinämällä jaettu aukko.”

Luhangan muinaisjäännöksiä on inventoitu vuosina 1965, 2004, 2010 ja 2015, mutta Vuohisaari ei ole kuulunut näiden selvitysten alueisiin. Luhanka kuuluu Keski-Suomen maakuntaan, joten alueella mahdollisesti sijaitsevista muinaisjäännöksistä tai sellaisiin viittaavista havainnoista voi ilmoittaa esimerkiksi Keski-Suomen museoon. Kaikkialta Suomesta voi mahdollisesta muinaisjäännöksestä tehdä ilmoituksen maakuntamuseoiden ohella Museovirastoon, jonka sivulta löytyy ohje ilmoituksen tekemiseen. Olen välittänyt ilmoituksen Vuohisalon mahdollisesta latomuksesta Keski-Suomen museon arkeologille, mutta halutessasi voit tehdä erikseen ilmoituksen vielä Museovirastolle.

Vastaus: FM Ulla Moilanen, Turun yliopisto

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai tarkastele vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

 

Käytetyt lähteet:

Haimila, M. 2004. Luopioisten arkeologinen inventointi. Inventointikertomus, Museoviraston arkisto.

Kumpulainen, M. 2004. Historiallisen ajan muinaisjäännösten arkeologinen inventointi Keski-Suomessa 2004. Keski-Suomen museo.

Miettinen, T. & Miettinen, P. 1965. Luhangan pitäjän inventointikertomus. Museoviraston arkisto.

Mustonen, R. 2004. Luhangan muinaisjäännösinventointi. Raportti. Keski-Suomen museo.

Mustonen, R. 2010. Kulttuuriperintökohteiden inventointi/KMO (00434). Jyväskylän seutu 2010. Metsähallitus.

Päijänteen saaristoinventointihanke 2015. Kuhmoisten, Luhangan ja Korpilahden Kärkistensalmen vaikeasti tavoitettavat saarikohteet. Keski-Suomen Liitto, Keski-Suomen museo ja Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus.

 

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.