Historiallinen aika Keskiaika Manninen Nina Suomi

Katariinan kamarissa: Käsien pesu osana hygienian hoitoa 1500-luvulla

Nina Manninen

Hygieniasta huolehtiminen kuului hyviin tapoihin myös keskiajalla ja renessanssiajalla. Peseytymisen merkitys sairauksien ennaltaehkäisemisessä oli jo tuolloin tunnettu, ja kehon peseminen kuuluikin tapaoppaiden mukaan jokapäiväisiin toimiin. Kädet pestiin ennen ja jälkeen ruokailun, ja aamulla herätessä oli vähintään pestävä kasvot ja kädet ja huuhdeltava suu. Viikoittain, yleensä lauantai-iltaisin, käytiin myös kylvyssä tai saunassa, jossa peseydyttiin kokonaan.

Päivittäisen peseytymisen apuna käytettiin vesikannuja ja erikokoisia vateja, joihin pesuvesi laskettiin. Suomen herttuatar Katariina Jagellonican myötäjäisluettelossa vuodelta 1562 mainitaan tällaisia pesuvälineitä niin yhteistä ruokapöydän käsienpesua varten kuin henkilökohtaiseen käyttöön. Pöytähopeiden joukossa mainitaan osittain kullatut hopeiset vesikannu ja vati, joiden oli tarkoitus kiertää yhteisessä pöydässä ja joita jokaisen tuli käyttää vuorollaan, ennen kuin ruokailu voitiin aloittaa. Pesun jälkeen Katariina ja hänen hovinaisensa kuivasivat kätensä hienoilla kölniläisillä pellavaliinoilla. Katariinan kamariin taas oli tarkoitettu valkoiset eli kultaamatonta hopeaa olevat kannu ja vati, joita herttuatar käytti aamupesunsa suorittamiseen. Luettelossa mainitaan erikseen myös kylpyhopea, joka sisälsi kaksi syvää vatia ja vesiastian. Näiden isompien hopeisten astioiden avulla Katariina suoritti viikoittaisen kylpynsä.

Katariinan peseytymisvälineet eivät ole säilyneet nykypäivään, mutta lienevät muistuttaneet näitä espanjalaisia vatia ja kannua 1500-luvun lopusta. Kuva: Victoria and Albert Museum, London.

Lähteet eivät kerro siitä, käyttikö Katariina peseytymiseen muutakin kuin vettä. Saippuaa ja muitakin pesuaineita oli jo olemassa, ja esimerkiksi keskiajalta tiedetään, että käsienpesuveteen voitiin sekoittaa tuoksuvia yrttejä ja kukkia. Ehkä Katariinakin lisäsi kasvojenpesuveteensä kauneutta tuovia ruusun terälehtiä tai käsienpesuveteen raikastavia sitrushedelmien palasia.

———

Kirjoittaja tekee väitöstutkimusta Katariina Jagellonican omaisuudesta kirjallisissa lähteissä Turun yliopiston arkeologian oppiaineeseen

Lähteet:

Katariina Jagellonican myötäjäisluetteloa ei ole julkaistu, mutta se löytyy digitoituna Ala-Sleesian kirjastoyhtymän sivuilta. 1800-luvun lyhennelmän suomennos on julkaistu (osittain käännösvirheisenä) teoksessa:

Palmén, E.G. 1903. Puolan kirjallisuudesta poimittuja tietoja Suomen historiaan. Historiallinen Arkisto XVIII: 336–61. Helsinki.

Kattava lähdeteos puhtauteen antiikista lähtien on puolestaan:

Smith, V. 2007. Clean: A History of Personal Hygiene and Purity. Oxford University Press.

Yksi kommentti

  1. Olin aiemmin ymmärtänyt että hygieniaa ei niinkään huolehdittu. Talkilla peitettiin kaikki, erityisesti hovissa. Jossain vaiheessa suomen kansan pelastus oli kai Sauna. Yllättävää vai poikkeus.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.