Björkegrenin hauta Turun tuomiokirkossa

Turun tuomiokirkossa, alttarin etuosassa, on muutamia hautalaattoja nimineen lattiaan upotettuina. Eräässä lukee Björkegren ja jotain muutakin. Kuka tällainen henkilö oli? – Lukijan kysymys.

Kysyjän tarkoittama hauta sijaitsee Turun tuomiokirkon pääkuorissa, osittain alttarirakenteiden alla. Hautakivessä lukevat nimet Knutson, Björckegren, Collén ja Lexell. Samaan kiveen hakatut nimet ovat seurausta siitä, että hautapaikka vaihtoi omistajaa useasti ostojen ja avioliittojen myötä. Nimet kertovat myös siitä, miten turkulaisten porvarien suhteet kietoutuivat toisiinsa sukulaisuuden ja sosiaalisten verkostojen kautta 1600–1700-luvuilla.

Pääkuorin haudat olivat kirkkojen arvostetuimpia ja kalleimpia hautapaikkoja, ja siksi hautapaikalla voitiin osoittaa varallisuutta ja korkeaa yhteiskunnallista asemaa (lue lisää aiheesta jutusta Kirkkoon hautaamisen historiaa Suomessa.) Tämä hauta kuului alun perin Turun pormestari Johan Knutssonille († 1641) ja hänen veljelleen Andersille. Vuonna 1700 Turun ja Porin läänin lääninkamreeri Johan Kempe († 1701) sekä lääninsihteeri (myöhemmin Turun hovioikeuden asessori) Anders Björkegren († 1721) ostivat hautapaikan itselleen. Tuomiokirkon hautauskirjanpidosta selviää, että ainakin Kempen leski Anna Forsman haudattiin tänne 9. tammikuuta 1728.

Björkegrenin puoliso Margareta kuului varakkaaseen Wittfoothien sukuun, jonka hautakammio sijaitsee aivan tämän haudan läheisyydessä. Vuonna 1740 Andersin ja Margaretan tytär Magdalena avioitui itseään 19 vuotta vanhemman Jonas Lexellin kanssa, josta tuli avioliiton myötä hautapaikan uusi omistaja. Tukholmassa syntynyt Lexell oli seurannut turkulaista isäpuoltaan kaupunkiin ja perinyt tämän ammatin kultaseppänä. Myös helmenkalastuksen tarkastajana työskennelleestä Lexellistä tuli ensimmäinen Turun kaupungin raatiin valittu käsityöläinen. Jonaksen ja Magdalenan poika Anders Lexell (1740–1784) puolestaan loi mittavan ja kansainvälisen akateemisen uran tähtitieteilijänä.

Kivessä oleva nimi Collén viittaa vuonna 1697 syntyneeseen Jonas Colléniin, joka toimi ensin Tukholmassa tulliviraston kanslistina ja myöhemmin Turussa tullinesimiehenä. Tuomiokirkkoon sisälle hautaaminen loppui 1780-luvun alussa, joten Collénin ja Lexellin sukupolvet ovat joka tapauksessa olleet viimeisiä kirkon lattian alle haudattuja.

———

Vastaus: Ulla Moilanen & Juhana Ahlamo. Moilanen on Turun yliopiston arkeologian tohtorikoulutettava. Ahlamo on arkeologi, joka on tutustunut Turun tuomiokirkkoon kymmenisen vuotta vahtimestarin silmin.

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia muihin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähteet:

Hausen, R. 1901. Utdrag ur Åbo Domkyrkans räkeskaper 1634–1700. Bidrag till Åbo stads historia; första serien 11–12. Helsinki.

Hästesko, Alb. 1907. Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1701–1735. Bidrag till Åbo stads historia; första serien 14. Helsinki.

Kaisti, Riikka 2017. Turun tuomiokirkko. Rakkaudella rakennettu. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo. Turku.

Kotivuori, Y. 2005. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Verkkojulkaisu.

Lagus, W. G. 1834. Åbo hofrätts historia. Helsingfors.

Odén, K. G. 1902. Östgötars minne: biografiska anteckningar om studerande östgötar i Uppsala 1595–1900. Stockholm.

Stén, J.-C. 2014. A Comet of the Enlightenment: Anders Johan Lexell’s Life and Discoveries. Birkhäuser, Springer International Publisher, Switzerland.