Kalmistokohteita Keskiaika Rautakausi Ristiretkiaika Ruumishautaus Saari Nelli-Johanna Suomi

Raision Kansakoulunmäen ristiretkiaikainen kalmisto

Nelli-Johanna Saari

Raision Kansakoulunmäen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto ajoittuu noin 1100-luvulle. Kalmisto sijaitsee Ihalassa, Raisionjoen länsipuolella, vanhan kansakoulun pihamaalla ja osittain koulun rakennusten alla. Kansakoulunmäen läheltä tunnetaan samanaikainen asuinpaikkakohde, Mullin eduspelto (Siirinpuisto), jonka kaivauksista löytyi hyvin säilyneitä rakennuksen jäänteitä sekä muita myöhäisrautakauden ja varhaiskeskiajan arjesta kertovia löytöjä. Onkin ajateltu, että Mullin eduspellon asukkaat saattoivat haudata vainajansa juuri Kansakoulunmäen hautausmaalle.

Yleiskuvaa Kansakoulunmäeltä. Kuva: Nelli-Johanna Saari.
Yleiskuvaa Kansakoulunmäeltä. Kuva: Nelli-Johanna Saari.

Kansakoulunmäen kalmisto löydettiin ensimmäisen kerran vanhan kansakoulun (tunnetaan myös nimellä Konsan koulu) rakennustöiden yhteydessä vuonna 1902. Paikalta tehdyt löydöt toimitettiin Kansallismuseolle, mutta kohteella ei vielä tällöin suoritettu arkeologisia kaivauksia. Löydöt sisältävät vainajien vaatteisiin kuuluneita metallisia puvunosia (kuten solkia) sekä ristiretkiaikaisen miekan, joka on ainoa paikalta tehty miekkalöytö. Varsinaisia arkeologisia kaivauksia mäellä tehtiin ensimmäistä kertaa vasta vuonna 1957, kun arkeologi Jorma Leppäaho tutki kalmistosta vähintään 20 hautaa. Loput haudoista löytyivät Anna-Liisa Hirviluodon johtamissa tutkimuksissa vuosina 1959 ja 1960. Arkeologisten kaivausten perusteella voitiin havaita, että kalmistoa oli tuhoutunut kansakoulun rakentamisen ja korjaustöiden yhteydessä ainakin vuosien 1902 ja 1922 aikana, sillä osa hautausmaasta sijaitsi juuri koulurakennuksen kohdalla.

Paikoittaisesta tuhoutumisesta huolimatta Kansakoulunmäki on erityislaatuinen muinaisjäännöskohde sen laajuuden ja hautojen suhteellisen hyvän säilyvyyden vuoksi. Hautoja on löydetty vähintään 50, jopa kolmesta eri kerroksesta. Hautojen tarkkaa määrää on vaikea sanoa, sillä uudemmat haudat ovat osittain tuhonneet vanhempia. Lisäksi myöhemmät rakennustyöt olivat vaurioittaneet sekä tuhonneet hautauksia jo ennen arkeologisia tutkimuksia. Näiden lisäksi hautojen dokumentointi 1950- ja 60-luvuilla oli paikoin hyvin puutteellista, eikä kaikkia luulöytöjä ole helppo yhdistää tiettyihin hautakonteksteihin säilyneiden kaivausdokumenttien perusteella.

Kansakoulunmäen hautoja vuoden 1959 dokumentointikartassa.
Joissakin haudoissa oli vainajan asuun kuuluneita koruja, kuten kuvan hevosenkenkäsoljet. Kuva: Anna-Liisa Hirviluoto 1959.

Kansakoulunmäen haudat olivat useimmiten itä-länsisuuntaisia, ja vainajat oli haudattu puuarkkuihin selinmakuulla, pää lännen suuntaan. Arkuista on löytynyt rautanauloja, puurakenteita ja jopa päätykivi. Joissain tapauksissa voitiin todeta, että vainajan kädet oli asetettu vatsan päälle. Kalmistosta löydettiin naisia, miehiä ja lapsia, minkä lisäksi osa haudoista oli kaksoishautoja. Varsinkin naisten vaatteista oli säilynyt kappaleita pronssispiraalikoristusten yhteydessä, Niiden perusteella on tehty Raision emännän muinaispukurekonstuktio haudasta numero 4. Haudoista löydettiin myös muutamia hopearahoja, joista esimerkiksi englantilainen hopearaha voitiin ajoittaa vuodelle 1135–1154. Kansakoulunmäen lähettyviltä löydettiin jo vuonna 1752 Ihalan Siirin hopea-aarre, jossa oli noin 1000-luvun puoliväliin ajoittuvia saksalaisia ja anglosaksisia hopearahoja sekä irlantilainen ja ranskalainen hopearaha.

Kansakoulunmäeltä irtolöytönä talteen saatu anglosaksisen hopearahan jäljennös (KM 15357:80), jota on käytetty riipuksena. Kuva: Museovirasto/Finna.fi.

Kansakoulunmäen vainajien mukana hautoihin oli asetettu hyvin vähän esineitä, ja pääosa esineistä oli joko puvun koristeita tai muuten pukuun liittyviä, kuten puukko tuppineen. Nämä piirteet viittaavat kristilliseen vaikutukseen, joten kalmistoa käyttänyt yhteisö on mahdollisesti jo omaksunut kristinuskon. Perimätiedon mukaan Kansakoulunmäellä sijaitsi Raision ensimmäinen puinen kirkko, jonka perustukset olivat mahdollisesti näkyvissä vielä vuonna 1752. Kansakoulunmäen kalmisto onkin todennäköisesti ollut varhaiskristillinen kalmisto, jonne yhteisön jäsenet hautasivat vainajansa yhteiseen hautausmaahan.

Kansakoulunmäen kalmisto sijaitsee Raisiossa Konsan koulun pihamaalla (Alikonsantie 2). Paikalle pääsee hyvin autolla, ja lähialueelta voi käydä tarkastamassa myös Raision 1300-luvulla rakennetun kivikirkon, Ihalan Linnasmäen, Mullin eduspellon, Siirin polttokenttäkalmiston ja asuinpaikan tai Mahittulan Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmiston.

Kirjallisuutta:

Brusila, H. 1992. ’Muinaisesta Raisiosta’. Raision Kulttuuritoimi, Raisio.

Näränen, J. & Heikkinen, T. 2000. ’Vuosituhansien taa, Raison esihistorian pääpiirteet’. Raision kulttuuritoimi, Raisio.

Arkistolähteitä:

Jäkärä, Tiina 1997. ’Turun Kirkkomäen ja Raision Ihalan vanhan kansakoulun kalmistojen hautarakenteet’. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Kulttuurien tutkimuksen laitos. Suoma- lainen ja vertaileva arkeologia.

Leppäaho, J. 1957. ’Raisio, Ihala, Vanha kansakoulu’. Museovirasto, tutkimusraportti.

Hirviluoto, A-L .1959. ’Raisio Kansakoulunmäki (Ihala). Rautakautisenn kalmiston kaivaus 18.6.-3.7.1959’. Museovirasto, tutkimusraportti. Raportin koonnut Katja Vuoristo, 2010.

Hirviluoto, A-L. 1960. ’Raisio Kansakoulunmäki (Ihala). Rautakautisen kalmiston kaivaus 5.6-16.7.1960’. Museovirasto, tutkimusraportti. Raportin koonnut Katja Vuoristo, 2010.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.