DNA-tutkimus Kysymykset ja vastaukset Moilanen Ulla Pohjois-Amerikka Salmela Elina Suomi

Lukijan kysymys: Onko geenitutkimusten perusteella alkuperäiskansoja?

Onko Suomessa geenitutkimusten perusteella alkuperäiskansoja? – Lukijan kysymys

Biologinen perimä ei määritä henkilön kansallisuutta tai etnisyyttä. ILO:n yleissopimuksen numero 169 mukaan alkuperäiskansalla tarkoitetaan sellaista väestöä, joka on kansallisvaltioiden muodostumisen aikaan (käytännössä usein 1800–1900-lukujen vaihteessa) elänyt tietyssä maassa säilyttäen omat sosiaaliset ja kulttuuriset ominaispiirteensä valtaväestöön verrattuna. Määritelmä ei ota kantaa perimään, ja niinpä alkuperäiskansa voi erottua tai olla erottumatta saman alueen valtaväestöstä geneettisesti.

Suomen tapauksessa alkuperäiskansan määritelmä tarkoittaa selvästi saamelaisia, joilla on pohjoisen Fennoskandian alueella pitkä omaleimainen historia. Saamelaiskäräjäjälain määritelmässä korostuu henkilön kielellinen yhteys saamenkielisiin esivanhempiin sekä erityisesti vahva sidos nykypäivän elävään saamelaiskulttuuriin. Vaikka saamelaisuus ei riipu geeneistä, sattuvat saamelaiset olemaan geneettisesti omaleimaisia verrattuna ympäröiviin väestöihin.

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana geneettinen sukututkimus on tullut yhä suositummaksi. Monet kaupalliset yhtiöt markkinoivat DNA-tutkimuksiaan sillä, että kuluttaja voi selvittää, mitä maantieteellisiä komponentteja hänen perimässään on tai mihin historiallisiin kulttuureihin hänen sukujuurensa ulottuvat. Tämä ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Testien tulokset esitetään yleensä hyvin yksinkertaistetusti, ja ne saattavat riippua paljon esimerkiksi siitä, mihin nykyväestöihin tutkittavaa on verrattu. Monet tutkijat ja myös monet alkuperäiskansojen edustajat ovat esittäneet huolensa siitä, että kaupalliset geenitestit edistävät virheellistä ajatusta, jonka mukaan etnisyys olisi nähtävissä geeneistä (Carey 2019; Roth & Ivemark 2018; Shriver & Kittles 2004). Osa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista on huolestunut siitä, miten geenitestit voivat luoda ihmisille valheellisen käsityksen johonkin ryhmään kuulumisesta (esim. Carey 2019). Sama ilmiö on havaittavissa siinä, kuinka helposti kaupallisten DNA-testien käyttäjä voi tulosten perusteella identifioitua esimerkiksi ”viikinkeihin”, vaikka viikinkiyden määrittäminen perimän perusteella on äärimmäisen hataralla pohjalla. Uusimpien tutkimusten mukaan ”viikinkien” perimä ei ollut yhtenäinen, vaan viikinkiys oli pikemminkin ammatti (Margaryan et al. 2020). Kaupallisten geenitestien markkinoimia mielikuvia onkin toisinaan verrattu pseudotieteisiin nimittämällä niitä ”geneettiseksi astrologiaksi” (esim. Scully at al. 2016 ja siinä mainitut lähteet).

Yksinkertaistetut geenitestien tulokset voivat johtaa valheellisen geneettisen identiteetin muodostumiseen, sillä geenit eivät määritä ihmisen kansallisuutta, kulttuuria tai etnisyyttä. Kuva: Tony Webster/Flickr (CC BY 2.0).

Professori Volker Heyd on varoittanut, että muinais-DNA-tutkimusten huolimaton yhdistäminen nykyväestöihin saattaa johtaa ”uusetniseen arkeologiaan”, jonka perusteella ihmiset voivat hakea juuriaan ja yhteenkuuluvuutta genetiikan avulla. Tämä on jo jossain määrin näkyvissä eurooppalaisten uusnationalistien keskuudessa silloin, kun genetiikan avulla yritetään perustella etnisten ryhmien olemassaoloa tai ihmisten näihin ryhmiin sisällyttämistä tai ulkopuolelle jättämistä (Hakenbeck 2019; Panofsky & Donovan 2019). On muistettava, ettei geneettinen samanlaisuus välttämättä tarkoita geneettistä sukulaisuutta (Mathieson & Scally 2020), ja että sukulaisuuttakin on olemassa ilman geneettistä yhteyttä. Esimerkiksi nykysaamelaisten adoptoimat lapset ovat mahdollisesti erilaisesta geeniperimästään riippumatta saamelaisia kasvaessaan kulttuurissa ja omaksuessaan sen kielen. Etnisyyden määrittelyssä geenejä tärkeämpiä ovatkin kulttuuriset, sosiaaliset ja kielelliset tekijät. Alkuperäiskansat puolestaan määritellään virallisesti kansainvälisten sopimusten sekä alkuperäiskansojen omien määritelmien pohjalta, ei geneettisesti.

———

Vastaus: Ulla Moilanen, Turun yliopisto & Elina Salmela, Turun yliopisto

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia muihin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähteet:

Carey, T. L. 2019. DNA tests stand on shaky ground to define Native American identity. National Human Genome Research Institute.

Hakenbeck, S. E. 2019. Genetics, archaeology and the far right: an unholy Trinity. World Archaeology, Vol. 51, 2019.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukset. Työministeriö. Suomen ILO-neuvottelukunta.

Laki saamelaiskäräjistä 17.7.1995/974

Margaryan, A., et al. 2020. Population genomics of the Viking world. Nature 2020 Sep. 585(7825): 390396.

Mathieson I. & Scally, A. 2020. What is ancestry? PLoS Genet 16(3): e1008624.

Panofsky, A. & Donovan, J. 2019. Genetic ancestry testing among white nationalists: From identity repair to citizen science. Social Studies of Science, July 2, 2019.

Roth, W. D. & Ivemark, B. 2018. Genetic Options: The Impact of Genetic Ancestry Testing on Consumers’ Racial and Ethnic Identities. American Journal of Sociology, Vol. 124, Nr 1, July 2018.
Scully, M., Brown, S. D., King, T. 2016. Becoming a Viking: DNA testing, genetic ancestry and placeholder identity, Ethnic and Racial Studies 39:2, 162–80.

Shriver, M. & Kittles, R. 2004. Genetic ancestry and the search for personalized genetic histories. Nature Reviews Genetics 5, 611–618.

7 kommenttia

  1. Erittäin tärkeä aihe, ja juuri nuo etnisyyslaskurit aiheuttavat paljon sekaannusta maallikoissa. Olennaisinta olisi ymmärtää, että niissä kartoitetaan tietyn alueen väestön juuria, ei yksilöllisiä juuria. Vasta jos tulos eroaa radikaalisti kaikkien muiden saman alueen ihmisten tuloksista, voi alkaa epäillä yksilöllisissä juurissaan olevan vierasta perimää.
    Niinpä se, että länsisuomalainen saa tuloksen joka sisältää skandinaavia, brittiä tai slaavia, ei suinkaan tarkoita, että hänellä olisi sukututkimuksen aikajänteellä muualta tulleita esivanhempia – kaikki muutkin länsisuomalaiset saavat yhtä paljon ”vierasta” perimää. Se johtuu vain siitä, että geneettinen itäsuomalaisuus on valittu edustamaan laskurin 100 % suomalaisuutta. Jos siihen olisikin valittu länsisuomalaisuus, pitäisi vuorostaan itäsuomalaisten perimän erot 100 % (länsi)suomalaisuudesta selittää jollain vieraalla perimällä.

    Tykkää

  2. On varsin rohkeaa väittää, ettei yksilön etnisyyttä voisi nähdä geeneistä.
    On myös ”ongelmallista” yhdistää geenitestien tuloksia poliittisen prosessin tuloksena sovittuun ”määritelmään”. Aiheeseen voisi asiantuntijatahoksi löytää jonkun muunkin, kuin Kansainvälisen Työjärjestön (sic).
    Sukulaisuus ei myöskään ole sosiaalinen konstruktio, vaan biologinen.

    Tykkää

  3. Jos alkuperäiskansaa ei voi erottaa geeneistä, niin keitä olivat Leväluhtaan haudatut henkilöt? Heidät on kuitenkin yhdistetty saamelaisiin.

    Tykkää

    1. Levänluhdan vainajien geeniperimä muistuttaa nykysaamelaisten perimää, mutta DNA-analyysin tulos ei kerro siitä, mikä vainajien kulttuurinen tai etninen identiteetti on ollut.

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.