Kalmistopiiri

Kymmenen vuotta eikä suotta – olitko sinä Kalmistopiirin miljoonas lukija?

Kalmistopiirin nykyinen, kaikille avoin verkkosivu on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Jo muutamaa vuotta aikaisemmin Kalmistopiiri oli toiminut Turun yliopiston palvelimella arkeologian opiskelijoiden hautausarkeologian opintopiirin kanavana. Ulla Moilasen perustaman uuden nettisivun toiminta oli aluksi blogimuotoista ja keskittyi lähinnä haudoista ja niiden tutkimuksista kertomiseen. Vähitellen julkaisujen kirjoittajakunta levisi Turun yliopiston ulkopuolelle ja vuosien kuluessa Kalmistopiiri kasvoi tavallista blogia laajemmaksi. Sille perustettiin myös toimituskunta, ja vuonna 2018 Kalmistopiiristä tuli Kansalliskirjaston myöntämän ISSN-tunnuksen myötä virallinen julkaisu (julkaisuluokka D1, ammatillinen julkaisu). Nykyään Kalmistopiirissä käsiteltävät aiheet eivät enää liity ainoastaan hautoihin tai ihmisjäännöksiin, vaan sivustosta on tullut monipuolinen arkeologiasta, historiasta ja menneisyyden monitieteisestä tutkimuksesta kertova kanava, jossa ääneen pääsevät niin arkeologian kuin lähitieteidenkin ammattilaiset opiskelijoista dosentteihin.

Ensimmäinen Kalmistopiirin sivuilla julkaistu kirjoitus käsittelee Äänisen Peurasaaren eli Olenij Ostrovin mesoliittista kalmistoa.

Lukijamäärät ovat olleet koko Kalmistopiirin historian ajan tasaisessa kasvussa, mikä on lisännyt vaatimuksia sekä jutuilta että sivuston ylläpitämiseltä. Nykyään toimituskuntaan kuuluu seitsemän arkeologia, jotka vastaavat juttujen kirjoittamisesta, toimittamisesta ja editoinnista sekä sivuston ja sen somekanavien ylläpidosta. Kymmenvuotisen taipaleen vuoksi nettisivu uudistettiin vuoden 2019 lopussa, minkä lisäksi toimituskunta pohti saavutettavuuden lisäämistä. Sen seurauksena Kalmistopiirille avattiin tilit Twitteriin ja Instagramiin (Facebookissa Kalmistopiiri oli ollut jo aiemmin). Kotisivu sai myös .fi-päätteisen domainin. Tämän jälkeen juttujen lukijamäärissä tapahtui kerralla suurempi hyppäys ylöspäin. Tähän saattoi vaikuttaa osaltaan myös koronakevät ja kotona pysyminen, jolloin ihmisillä oli kenties enemmän aikaa lukemiseen. Toisaalta Kalmistopiiri on julkaissut myös useita sairauksia ja tartuntatauteja käsitteleviä artikkeleita, joten sivustolta saattoi keväällä löytää ajankohtaisesti kiinnostavia aiheita.

Tähän mennessä suosituin hetki lukea Kalmistopiiriä on ollut maanantaiaamu. Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa uusi viikko?

Vuonna 2020 kaikille avoin Kalmistopiiri on siis juhlinut kymmenvuotissynttäreitään. Juhlavuoden kunniaksi Kalmistopiirin kymmenvuotisen taipaleen ajalta on viikottain nostettu näkyviin aikaisemmin julkaistuja artikkeleita, joiden aiheet ovat edelleen kiinnostavia. Juttujen ajankohtaisuutta on lisätty tarjoamalla erilaisia teemapäivien mukaisia juttuja; esimerkiksi kansainvälisenä äidinkielen pävänä julkaistiin juttu Suomen esihistorian tuntemattomistä kielistä, kansainvälisenä tupakattomana päivänä juttu siitä, miten tupakoinnin jäljet näkyvät vuosisatoja vanhoissa hampaissa ja valtakunnallisena suomenhevosen päivänä juttu suomenhevosen varhaisvaiheita tutkivasta hankkeesta. Kalmistopiirin julkaisuhistoriaa taaksepäin selaamalla löytyy myös monia muita teemajuttuja. Lisäksi toimituskunta käynnisti haastattelusarjan, jossa on tutustuttu kuukausittain yhteen arkeologiassa tai siihen läheisesti liittyvällä alalla pitkän uran tehneeseen tutkijaan.

Juhlavuoden haastattelusarjan aloitti arkeologian popularisoinnin eteen töitä tehnyt Matti Huurre.

Kalmistopiiri on saanut viime vuosina melko hyvin näkyvyyttä. Juttuja on muun muassa linkitetty sanomalehdissä ja muissa medioissa, ja kirjoittajia on pyydetty luennoimaan, opastamaan ja esiintymään radiossa tai televisiossa. Sivuston julkaisukieli on suomi, sillä Kalmistopiirin yhtenä tavoitteena on ollut lisätä suomenkielistä tietoa arkeologisista tutkimuksista. Kielen vuoksi valtaosa sivustolla vierailijoista on tullut Suomesta, mutta tämän lisäksi kirjoituksia luetaan säännöllisesti myös Yhdysvalloista, Ruotsista, Virosta ja muista Euroopan maista.

Juhlavuonna Kalmistopiiri palkitsee vuoden 2020 aikana julkaistun luetuimman jutun, minkä vuoksi tuoreimpia lukutilastoja ei vielä paljasteta. Aikaisempien vuosien tilastojen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että myös loppuvuonna julkaistut jutut saattavat kiriä koko vuoden luetuimmaksi. Ennen vuotta 2020 julkaistujen luetuimpien juttujen kärkisijaa pitävät:

  1. Suomen edesmenneiden presidenttien haudat
  2. Kasvot Vöyrin Käldamäen rautakautiselle tytölle
  3. Tapaus Rasputinin penis
  4. Kuinka kauan luut säilyvät maassa ennen kuin maatuvat?
  5. Suomen pronssikautiset röykkiöt – Moninaisia hautaustapoja ja merkityksiä

Kymmenen suosituinta hakusanaa, joilla on tultu Kalmistopiirin sivuille:

  1. kalmistopiiri
  2. sungir
  3. mannerheimin hauta
  4. presidenttien haudat
  5. luuranko
  6. oleneostrovski mogilnik
  7. kekkosen hauta
  8. euran muinaispuku
  9. urho kekkosen hauta
  10. viikinkiaika

Kalmistopiiriissä on tähän mennessä (21.10.2020) julkaistu yhteensä 546 juttua yhteensä sadalta eri kirjoittajalta. Kirjoittajat ovat eri tieteenalojen ammattilaisia (mm. arkeologeja, geneetikkoja, uskontotieteijöitä, kulttuurihistorioitsijoita ja kielitieteilijöitä). Lukijat puolestaan kommentoivat kirjoituksia ahkerasti joko somessa tai suoraan nettisivulla, mikä kertoo Kalmistopiirin tekemän tiedeviestinnän vaikuttavuudesta: jutut saavat aikaan keskustelua ja pohdintoja. Kalmistopiirille esitetään myös säännöllisesti erilaisia menneisyyteen liittyviä kysymyksiä, ja tähän toimituskunta myös kannustaa. Kaikkiin lukijakysymyksiin pyritään vastaamaan, mutta valitettavasti vastauksen laatimisessa voi vierähtää pitkä aika. Tähän mennessä Kalmistopiirin verkkosivulla on ennätetty vastaamaan 70 kysymykseen, ja somessa ja sähköpostilla lukemattomaan määrään muita kyselyitä. Osaan lukijoiden kysymyksistä vastaavat toimituskunnan jäsenet ja erityisen spesifeihin kysymyksiin pyritään etsimään vastaajaksi muu asiantuntija. Vuonna 2018 yhteistyötä tehtiin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa. Tuolloin opiskelijat hankkivat opintopisteitä laatimalla vastauksia lukijakysymyksiin. Samalla he paitsi harjoittelivat lähteiden etsimistä ja puolipopulaarien tekstien laatimista myös konkreettisesti auttoivat tiedonetsijöitä.

Miljoona lukukertaa tuli täyteen syksyllä 2020.

Kalmistopiiriä on pyöritetty koko sen olemassaolon ajan vapaaehtoisvoimin ja yhteistyöverkostot ovat pikkuhiljaa kasvaneet. Kalmistopiiri on esimerkiksi verkossa vaikuttavien tiedejulkaisujen Tutkitusti.fi -verkoston yhteistyökumppani. Uusimmat jutut päivittyvät myös Agricola – Suomen humanistiverkon julkaisuseurantaan.

Vuoden 2020 juhlavuodeksi Kalmistopiiri sai avustuksia ja apurahoja Suomen tiedetoimittajain liitolta ja Suomen Muinaismuistosäätiöltä. Näillä avustuksilla Kalmistopiiriä on hieman mainostettu. Mainostusta on tehty, jotta julkaistu sisältö tavoittaisi entistä enemmän lukijoita – halutaanhan tietoa tuoda mahdollisimman monen saataville. Lokakuussa 2020 ohitettiin yksi uusi iso virstanpylväs, sillä Kalmistopiirin sivusto ylitti miljoonan lukukerran rajan. Neljäsosa kaikista lukukerroista on tapahtunut pelkästään juhlavuonna, osin varmasti siitä syystä, että juttuja on julkaistu enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja niille on pystytty tarjoamaan entistä suurempaa näkyvyyttä.

Kuvassa on Kalmistopiirin sivujen näyttömäärän kehitys vuodesta 2011 kuluvaan vuoteen 2020. Lukijamäärät alkoivat kasvaa sen jälkeen kun tietoa uusista julkaisuista alettiin jakaa Facebookissa ja muilla alustoilla. Vuonna 2020 julkaisuja on tehty edellisiin vuosiin verrattuna kolminkertainen määrä ja tämän seurauksena sivustolla vierailijoiden määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi kahteen edellisvuoteen verrattuna.

Kalmistopiirin tavoitteena on tarjota helposti lähestyttävää ja luotettavaa tietoa. Vaikka monet juttumme ovat yleistajuisia ja jotkut huumorillakin höystettyjä (esim. Kamala, tylsä kampakeramiikka? tai Luu vai joku muu? Kuinka tunnistaa luu ilman kielitestiä), pidämme silti kiinni tietyistä tieteellisistä kriteereistä. Lähdeviitteiden käyttö auttaa selventämään, mitkä ajatuksista ovat mahdollisesti kirjoittajan omia ja mitkä perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin. Lähteiden avulla aiheiseen voi myös syventyä tarkemmin. Jokainen teksti käy läpi toimituskunnan tarkastuksen. Kalmistopiiriin voi kirjoittaa missä tutkijan uran vaiheessa tahansa ja toimituskunta auttaa tarvittaessa opiskelijoita hiomaan keskeneräiset kirjoitukset timanteiksi. Meille voi myös tarjota kurssiesseitä, joiden editoimisessa julkaisumuotoon autamme. Kalmistopiirin tilastot kertovat, että mitä useampia juttuja kirjoitetaan ja julkaistaan, sitä enemmän näkyvyyttä myös aikaisemmat julkaisut saavat. Suuri lukijamäärä puolestaan varmistaa esimerkiksi sen, että tehdyt tutkimukset tulevat tutummiksi ja näkyvämmiksi, mikä saattaa vaikuttaa jopa tuleviin tutkimusrahoituksiin. Siksi myös tutkijoiden maistereista tohtoreihin kannattaa kirjoittaa Kalmistopiiriin.

Miljoonannen lukukerran ylittymisen johdosta haluamme kiittää lämpimästi kaikkia Kalmistopiirin lukijoita ja kirjoittajia. Ilman monipuolisia ja kiinnostavia tekstejä näin laaja julkaisutoiminta ei olisi mahdollista, eikä ilman kysyntää olisi tarvetta tarjonnalle.

Toimituskunta toivottaa kaikille valoa, iloa ja mukavia lukuhetkiä tutkitun tiedon parissa!

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.