Eva Ahl-Waris
Vara-amiraali Carl Olof Cronstedtin (1756–1820) maine on kärsinyt Suomen sodan 1808–09 aikaisesta Viaporin luovuttamisesta venäläisille. Esimerkiksi J. L. Runeberg on tuominnut hänet hyvin jyrkästi – ja kaikkihan lukivat Vänrikki Stoolin kertomuksia, ainakin pari sukupolvea sitten. Kuka oli tämä epäsuosittu mies, minne hänet on haudattu ja mikä lienee hänen hautakappelinsa laita tällä hetkellä?
Carl Olof Cronstedt syntyi Helsingin pitäjän Puotilan kartanossa 1700-luvun puolivälissä. Suomi oli tässä vaiheessa edelleen osa Ruotsin valtakuntaa, mutta vielä Cronstedtin elinaikana alueesta muodostuisi Suomen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa. Kuten moni muu nuori aatelinen, Cronstedt teki sotilasuraa. Hän palveli ennen kaikkea laivastossa. Jo ennen Cronstedtin syntymää Suomen rannikkoa oli alettu varustaa linnoituksin, joista mahtavin oli Viapori (nyk. Suomenlinna). Cronstedt loi uraa Ruotsissa, ja Kustaa III:n sodassa Venäjää vastaan hän tuki kuninkaan strategiaa Ruotsinsalmen taistelussa 1790. Siitä tuli Ruotsin kautta aikojen suurimpia meritaisteluvoittoja. Sittemmin Cronstedt päätyi Viaporin komentajaksi ja täällä hänen uransa myös päättyi. Ei todennäköisesti koskaan saada tietää, mikä ikinä johti siihen, että komentaja luovutti linnoituksen vihollisille (esim. Odelberg 1954).
Suomen sodan tapahtumien jälkeen vara-amiraali Cronstedt vetäytyi eläkkeelle ja vietti loppuelämänsä vaimonsa, kolmen lapsensa ja ystäviensä ympäröimänä syntymäpitäjässään. Hän kunnosti Herttoniemen kartanon vanhasta fajanssitehtaasta uuden, komean uusklassisen päärakennuksen ja vietti siellä aikaa kuolemaansa saakka 7.4.1820. Hänet haudattiin oman pitäjän kirkon, Helsingin pitäjän (nyk. Vantaan) Pyhä Laurin kirkon, viereen (Backman 2016: 74–75). Komea hautakappeli on edelleen paikallaan. Tyylillisesti kappeli edustaa uusklassismia ja on todennäköisesti saman arkkitehdin, Pehr Granstedtin (1764–1828), käsialaa kuin Herttoniemen kartanon päärakennus. Granstedt toimi Helsingin kaupungininsinöörinä ja suunnitteli kaupunkiin monta sittemmin tunnettua rakennusta, muun muassa nykyisen Presidentinlinnan. Uusklassismi heijasti aikansa tyyliä, aatteita ja politiikkaa, jonka yhteydessä ihailtiin antiikkia (Relas 2013: 30). Moni hyväosainen rakennutti perheensä vainajille mausoleumeja, jotka heijastivat perheen sosiaalista ja taloudellista asemaa (kts. esim. Lindgren 2009: 30–36).
Leski Beata Sofia (os. Wrangel) seurasi Cronstedtia ajasta iäisyyteen parikymmentä vuotta myöhemmin. Hänet siunattiin haudan lepoon vuonna 1841, mutta jälkeläisten mukaan itse kappeliin ei ole haudattu muita. Herttoniemen kartanolla on säilynyt piirustus neliskulmaisesta pienestä rakennuksesta, joka muistuttaa nykyistä hautakappelia. On arvioitu, että kyseessä olisi hautakappelin piirustus. Kappeli muistuttaa erittäin tarkasti myös toista huvimajaa, joka sijaitsee Herttoniemen kartanon puistossa (Bäcksbacka 1995: 25). Cronstedtin perunkirjoituksen mukaan hautauskustannukset olivat peräti 1800 ruplaa, eli noin 13 600 euroa vuoden 2021 kurssiin muutettuna (Bäcksbacka 1995: 199). Koska aatelisten hautajaisten tyypilliset kustannukset tähän aikaan olivat runsaat 600 ruplaa (vrt. Lönnqvist 2013: 46), on mahdollista, että kustannuksiin kuului myös itse hautakappelin rakentaminen.
Hautakappelin edustalla on kolme Cronstedtin perheeseen liittyvää hautaa. Kaksi isompaa kiveä kuuluvat Hedvig Stjernschantzille (os. Cronstedt, 1795–1868) ja hänen miehelleen, lääninherra Abraham Stjernschantzille (1787–1864). Pariskunta oli lapseton, joten he myivät aikanaan Herttoniemen kartanon Carl Bergbomille (1798–1861). Näiden kahden tumman hautakiven vasemmalla puolella on vielä kolmas hautakivi, joka kuuluu Sophie Afzeliukselle (1826–1839). Pienen selvityksen jälkeen kävi ilmi, että pikku Sophie on kuollut Helsingissä keuhkotautiin keskellä kesää. Hänen isänsä oli tunnettu pappi ja historioitsija A. A. Afzelius ja hänen äitinsä oli Sophia Ramsay. Äiti Sophia oli kuollut tytön ollessa vain yksivuotias. Ramsayt olivat hyvin läheisiä Cronstedtin perheelle. Oliko pikku Sophie tuotu lapsettomalle Heddalle huollettavaksi? Vai oliko tyttö vain käymässä äitinsä hyvän ystävän luona? Haudattiinko tyttö tänne, koska oli kuuma keskikesä, eikä ruumista kannattanut viedä meren taakse Ruotsiin isän luokse? Kysymyksiä on monta, eikä niille saada koskaan varmaa vastausta. Mamselli Sophie Afzelius oli kuitenkin ilmeisen tärkeä henkilö Cronstedtien perhepiirissä.
Cronstedtin hautakappelista voi lukea lisää artikkelista, joka on julkaistu Vantaa-Seuran vuosikirjassa 2022 (Ahl-Waris 2021). Tällä hetkellä kappeli ja hautakivet ovat erittäin huonossa kunnossa. Herttoniemen kartanon museon omistaja, Svenska Odlingens Vänner i Helsinge ry, kerää rahaa hautakappelin kunnostamiseen yhteistyössä Museoviraston, Vantaan seurakuntien, Cronstedtin jälkeläisen ja muiden toimijoiden kanssa. Tarkempaa tutkimusta hautakappelista on siis tulevaisuudessa luvassa!
———
FT Eva Ahl-Waris on helsinkiläinen tietokirjailija. Hän työskentelee tällä hetkellä Herttoniemen kartanon museon intendenttinä.
Avusta Sophie Afzeliuksen alkuperän selvittämiseen kirjoittaja kiittää mitä lämpimimmin FT Alexandra Ramsayta.
Lähteet ja kirjallisuus:
Ahl-Waris, Eva 2021.Viceamiral Cronstedts gravkapell – “Tag allt hvad mörker finns i graf” eller en byggnad som reflekterar både lokal och nationell historia? Helsingin pitäjä – Vanda. Helsinge – Vanda 2022. Ruotsin vallan aika. Det svenska väldets tid. Toim. Andreas Koivisto. Vantaa-Seura – Vandasällskapet: Vantaa – Vanda, 118–129.
Backman, Sigbritt 2016. Hertonäs gård – från säterier till museum. SOV: Helsingfors.
Bäcksbacka, Christina 1995. Carl Olof Cronstedts hem. SMY: Helsinki.
Lindgren, Liisa 2009. Memoria. Hautakuvanveisto ja hautojen kulttuuri. SKS: Helsinki.
Lönnqvist, Bo 2013. Dödens ansikte. Scriptum: Vasa.
Odelberg, Wilhelm 1954. Viceamiral Carl Olof Cronstedt. Söderströms: Helsingfors.
KALMISTOPIIRI 