Kansainvaellusaika Kysymykset ja vastaukset Moilanen Ulla Rautakausi Suomi

Miekan tupen suuhela Rapolan Matomäen kalmistosta

Löytyisikö teiltä kuvaa tai piirrosta Rapolan Matomäen kalmistosta löydetystä kullatusta, hopeisesta huotran suuhelasta? Kuka sen löysi ja mikä esineen ajoitus on? – Lukijan kysymys

Valkeakosken Rapola on laaja ja merkittävä muinaisjäännösalue, jossa on merkkejä eri-ikäisestä rautakautisesta ja keskiaikaisesta asutuksesta. Muinaisjäännökseen kuuluu tunnettu linnavuori sekä useita kalmistoja, asuinpaikkoja, kuppikiviä ja muinaispelto. Kysyjän tarkoittama miekan tupen suuhela (KM 12693: 14) on löytynyt Rapolaan kuuluvan Matomäen kalmiston röykkiöstä nr 5 Jouko Voionmaan kaivauksessa vuonna 1950. Voionmaa käsittelee kaivauksensa löytöjä vuonna 1953 Suomen Museossa ilmestyneessä artikkelissa Sääksmäen Rapolan rautakautinen kalmisto.

Voionmaan kuvauksen mukaan röykkiö oli maansekainen ja siinä oli kolme silmäkiveä. Röykkiöstä löytyneen miekan tupen suuhelan Voionmaa kertoo olevan kullattua hopeaa. Helassa on toisella puolella kolme pitkittäistä kohoharjaa ja niiden välissä on matalammat harjat. Harjanteet ovat poikkileikkaukseltaan kolmikulmaisia. Helan toinen puoli on sileä. Voionmaan (1953: 55) mukaan esine kuuluu germaaniseen Behmerin tyyppiin III ja edustaa sen nuorempaa muotoa ajoittuen 500-luvulle. Röykkiön muihin löytöihin kuuluvat keihäänkärjet ajoittuvat myös kansainvaellusajalle (n. 400–600 jaa.). Lisäksi röykkiöstä löytyi erikoista sormipainantein koristeltua keramiikkaa, joka Voionmaan mukaan muistuttaa hieman vanhempia latvialaisia löytöjä.

Miekan tupen suuhela (KM 12693: 14) Rapolan Matomäestä. Kuva: Voionmaa 1953: 56.

Monissa kansainvaellus- ja merovingiajan miekkojen kahvaosissa on kultausta. Parhaiten säilynyt esimerkki on ruumishaudasta Euran Pappilanmäestä löytynyt rengasmiekka (ks. kuva jutusta Kyy ja Kultakahva – Miekkojen nimet ja nimeäminen rautakauden Skandinaviassa). Suurin osa aikakauden hautauksista muualla Suomessa ovat olleet polttohautauksia, joiden yhteydessä esineistöä on myös tahallaan rikottu (ks. Pilkotut ja väännetyt esineet rautakauden kalmistoissa). Fragmentaarisuudesta johtuen ajanjakson miekkalöydöt saattavat vaikuttaa vaatimattomilta, vaikka germaanisten miekkojen kappaleita on löydetty Suomen alueelta useita.

Vastaus: FT Ulla Moilanen

Lähteet:

Muinaiskalupäiväkirja, KM 12693

Voionmaa, J. 1953. Sääksmäen Rapolan rautakautinen kalmisto. Suomen Museo LX: 51–64.

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.