Arkeologit Haastattelut Kalmistopiiri

Kalmistopiirin juhlavuoden haastattelusarja

Kalmistopiirissä on vuonna 2020 vietetyn kymmenvuotisjuhlan kunniaksi julkaistu kuukausittain arkeologiassa tai siihen liittyvillä aloilla meritoituneiden tutkijoiden haastatteluja. Haastattelut ovat olleet pidettyjä ja siksi niiden tekemistä jatketaan myös juhlavuoden jälkeen, tosin hieman harvemmalla tahdilla. Jatkossa haastateltavana eivät enää ole ainoastaan eläköityneet tutkijat, vaan pyrimme nostamaan esiin myös parhaillaan tehtäviä hankkeita tutkijakuvien avulla.

Vuonna 2020 julkaistiin seuraavat haastattelut:

Matti Huurre 1960-luvulla.
  • Vuonna 1934 syntynyt tohtori Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander on tehnyt monipuolisen uran rautakauden parissa ja tullut tunnetuksi erityisesti Euran Luistarin kalmiston tutkimuksista. Kalmistopiiri haastatteli Lehtosalo-Hilanderia syksyllä 2019 Eurassa Kauttuan Klubilla. Rautakauden rautarouva – Haastattelussa Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander (Haastattelu julkaistu 15.2.2020.)
Helmer Salmo ja Pirkko-Liisa Lehtosalo tutkimassa esineitä. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat.
  • Helsingin Ajoituslaboratorion ensimmäinen johtaja, emeritusprofessori Högne Jungner on tehnyt pitkään yhteistyötä arkeologien ja useiden muiden alojen tutkijoiden kanssa. Kalmistopiiri haastatteli Jungneria Kumpulan Ajoituslaboratoriolla 14.10.2019. Aikamatkalla – Högne Jungnerin haastattelu (Haastattelu julkaistu 15.3.2020.)
Kuva radiohiiliajoituslaboratorion avajaisista vuoden 1969 alussa. Vasemmalta yliopiston rehtori Erkki Kivinen, hallintojohtaja Heikki Rauramo, luonnontieteellisen toimikunnan puheenjohtaja professori Olavi Granö ja laboratorionjohtaja Högne Jungner. (Kuva: Lehtikuva Oy, Mikko Oksanen)
Terttu Lempiäinen Hampurin kasvitieteellisessä puutarhassa ihmettelemässä Agricolan yrtin ’feniculumin’ eli fenkolin kokoa! Kuva: Ulla Lempiäinen 2019.
Milton Nuñez Niilillä vuonna 2017.
Rautakautisen talon seinää kaivauksella Öölannissa 1967. Kuva: Leena Söyrinki-Harmo.
  • FT Pirjo Uino on arkeologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on tehnyt pitkän virkauran Museovirastossa, mutta toiminut myös tutkijana ja opettajana yliopistossa. Hänen erikoisalaansa on 1980-luvulta alkaen ollut Karjalan rautakausi ja keskiaika. Laajapohjainen yhteistyö Neuvostoliiton/Venäjän arkeologien kanssa on johdattanut monille matkoille itään, aina Siperiaan saakka. Rakkaudesta itään – Haastattelussa muinaisen Karjalan asiantuntija Pirjo Uino (Haastattelu julkaistu 15.7.2020.)
Pirjo Uino kaivaa Staraja Ladogassa viikinkiaikaisia puurakennuksen jäännöksiä ns. maalinnan alueella 1985.
  • Viimeistään työ Museoviraston rakennushistorian osaston arkeologisilla kaivauksilla johdatti Markus Hiekkasen kirkkotutkimuksen maailmaan. Haastattelussa Hiekkanen kertoi uransa eri vaiheista sekä tutkimuksistaan, jotka ovat esimerkiksi muuttaneet Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen ryhmittelyn ja rakentamisen organisaation. Sen seurauksena useimmat niistä osoittautuivat nuoremmiksi kuin aikaisemmin oli päätelty tai luultu: Keskiajan kivikirkkojen ja kirkonrakentajien jäljillä – Haastateltavana Markus Hiekkanen (Haastattelu julkaistu 15.8.2020.)
Markus Hiekkanen kertoi haastattelussaan myös opiskelijoiden poliittisesta aktiivisuudesta 1960–70-lukujen vaihteessa. Kuvassa korkeakouludemokratiaa vaativa mielenosoituskulkue lähdössä Senaatintorilta Eduskuntatalolle vuonna 1970. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
  • Oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan puolueettomana sotarikosten selvittäjänä ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Hän on toiminut muun muassa kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä, tunnistanut onnettomuuksien uhreja sekä vaikuttanut siihen, että konfliktialueilla työskentely tapahtuu eettisesti kestävin tavoin. Haastattelussa Ranta kertoi arkeologien kanssa tekemästään yhteistyöstä: Joukkohautojen tutkimuksissa piilee mahdollisuus sovintoon, kertoo oikeushammaslääkäri Helena Ranta (Haastattelu julkaistu 15.9.2020.)
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta (os. Tamminen) toimi abiturienttina kartanpiirtäjänä Laitilan Palttilan Kylämäen kalmiston kaivauksilla 1964. Kuva: Marketta Tamminen. (Helena kuvassa keskellä kartan kanssa.)
Etelä-Karjalan museo, jossa Jukka Luoto työskenteli pitkään. Kuva: Sami Tikka.
Kaivausporukkaa Salon Isokylän Katajamäen ja Ketohaan kaivauksilla 1978. Marianne Schauman-Lönnqvist eturivissä kolmas vasemmalta.
  • Lisää tulossa!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.